torstai 30. elokuuta 2012
balettikettu
Pieni sileäturkkinen ja notkea kettunuorukainen, jolla on hieman vaaleanpunaiseen taittuva turkki. Sen häntä kiemurtelee puolelta toiselle kuin paksu ja karvainen käärme. Korvat kääntyilevät hätäisesti puolelta toiselle kun otus koettaa kuulla kaikki äänet ympärillään ollakseen perillä kaikesta. Vaaleanpunaiset käpälät liikkuvat kepeästi eteenpäin johdattaen kantajaansa polulla yhä syvemmälle metsään.
Kettu katkoi linnunluiset raajansa kompastuessaan juurakkoon.
Varpuset sitovat rikkoutuneet tassut vaaleanpunaisella rusetilla ja päättävät ketun jatkavan matkaansa. Ilman omaa mielipidettään vaaleapunaisena säteilevä kaunokainen nousee ylös ja astelee eteenpäin, välittämättä ruseteistaan niin kuin oikean taiteilijan kuuluukin.
Seuraavaksi petti langanohut selkäranka ja pörröisen hännän sisällä kiemurteleva luusta tehty käärme. Kettu ei pystynyt jatkamaan, ennen kuin varpuset palasivat. Pienissä nokissaan ja varpaissaan he kuljettivat oksia väistellen uuden vaaleapunaisen nauhan.
Ketun käpälät natisivat, ratisivat ja sähisivät. Nilkat vääntyivät eteen, taakse ja taas eteen. Rusetit valuivat pois paikoiltaan. Ketun linnunluiset raajat katkesivat.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

hui. Tää menee vähän sarjaan "mitä jos purasen kieleni poikki" mutta tosi kauniisti kirjotettu! hihihhihihihihihih sullapas on myös söpö leipä olisin kyllä halunnu kommentoida :)
VastaaPoistahahhah niinpä :D kiitos!
Poista